Mobiilipelejä kehittävät pelifimat

Tänä päivänä kotimainen peliteollisuus elää vahvempana kuin koskaan aikaisemmin, ja markkinoilta on mahdollista löytää lukuisia eri pelifirmoja, joista suurin osa on keskittynyt juuri mobiilipelien valmistamiseen. Kotimaisen pelialan historian juuret yltävät kauas internetin aikakauden ensiaskeliin, kun ensimmäinen kansainvälisille markkinoille lanseerattu peli kehitettiin vuonna 1986. Muutamaa vuotta myöhemmin myös ensimmäiset pelifirmat saatiin pystyyn.

Näistä ajoista on tultu kauas ja tänä päivänä peliteollisuuden tulevaisuus näyttää entistä kirkkaammalta. Pelifirmojen kenties vahvin nousukausi nähtiin 2010-luvulla, jolloin mobiililaitteilla pelaaminen kasvoi täysin uusiin ulottuvuuksiin. Tämän seurauksena markkinoille nousi lukuisia kotimaisia startup-yrityksiä, sillä kyseessä oli ala, joka sopi erinomaisesti pienille yrityksille.

Pian mobiilialan kehitys alkoi vallata markkinoita konsolipelien jäädessä varjoon, sillä mobiilipelien kehittäminen oli sekä nopeampaa, edullisempaa että tehokkaampaa. Jo pelkästään vuonna 2015 suomalaiset pelifirmat toivat markkinoille uutta tuotantoa lähes 150 pelin edestä, ja kotimaisen pelialan liikevaihto nousi 1,8 miljardiin euroon. Tästä määrästä jopa 95 prosenttia kertyi nimenomaan mobiilipeleistä.

Suomalaisten mobiilipelifirmojen suurnimet

Rovio Entertainment

Angry Birds -pelistä maailmanmaineeseen pongahtanut Rovio Entertainment on vuonna 2003 ensiaskeleensa ottanut suomalainen pelifirma. Aluksi yhtiö kulki nimellä Relude, mutta vuonna 2005 uudeksi nimeksi otettiin Rovio Mobile, ja viimein vuonna 2011 se teki uuden nimenmuutoksen, jona se tänä päivänä kaikkein parhaiten tunnetaan.

Roviolla keskitytään pääasiassa mobiilipelien luomiseen, kehittämiseen ja julkaisuun. Yhtiön kiistaton hittituote Angry Birds onkin levinnyt mobiilipelin lisäksi aina valkokankaalle ja aktiviteettipuistoihin asti sekä ottanut paikkansa yhtenä populaarikulttuurin tunnetuimmista brändeistä. Mobiilipelien valmistamisen lisäksi Rovio on mukana lisensointiliiketoiminnassa sekä kehittää yhdessä tytäryhtiö Hatchin kanssa pilvipohjaista suoratoistopalvelua.

Rovion asema kotimaisena mobiilipelien tuottajana on ollut vuodesta toiseen erittäin näkyvä. Pelifirma onkin keskittynyt ylläpitämään ja kehittämään omaa brändiään. Ilmaispeleillä yhtiö on pyrkinyt hakeutumaan mahdollisimman laajan yleisön suosioon ja tästä myös miljardit pelilataukset kertovat paljon. Tällä taktiikalla Rovio on myös onnistunut houkuttelemaan piiriinsä vaikutusvaltaisia asiakkaita.

Next Games

Rovion ohella toinen maailmanmaineeseen pongahtanut mobiilipelejä valmistaja pelifirma on Next Games. Vuonna 2013 perustettu ja vuonna 2017 Pohjoismaiden pörssiin, First Northiin, listattu Next Games on painottanut tuotantonsa populaarikulttuurin perustuvien lisenssipohjaisten mobiilipelien kehittämiseen. Yhtiö on vuoteen 2020 mennessä julkaissut yhteensä kolme iOS:n ja Androidin mobiililaitteille suunnattua peliä, joista kaksi pohjautuu tunnettuun yhdysvaltalaisen tv-kanava AMC:n Walking Dead -lisenssiin.

Next Games on keskittynyt urallaan myymään ja levittämään brändiään, sillä lisensoidut mobiilipelit takaavat sen, että kuluttajien keskuudesta löytyy aina asiakkaita, jotka tuntevat pelien sisällön jo entuudestaan. Yhtiön lisensoidut kännykkäpelit ovatkin kasvattaneet suosiotaan erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Supercell

Rovion ja Next Gamesin ohella yksi tunnetuimmista suomalaisista pelifirmoista on Supercell Oy. Vuoteen 2020 mennessä Supercellin liikevaihto on koostunut pääasiassa yhtiön kolmesta maailmanmaineeseen ponkaisseesta pelistä: Hay Daysta, Clash of Clansista ja Boom Beachista. Rovion tapaan yhtiö keskittyy ilmaispelien tuottamiseen, jossa liikevaihtoa synnyttävät ennen kaikkea mobiilipelien sisällä tapahtuvat mikromaksut.

Vasta vuonna 2010 perustettu pelifirma on jo ehtinyt saavuttaa suurta suosiota ja siitä on kasvanut nopeasti ei pelkästään Suomen, vaan yksi maailman tunnetuimmista mobiilipelien valmistajista. Vuonna 2013 yli puolet yrityksen omistuksesta siirtyi huimalla 1,1 miljardin euron kaupalla japanilaisten SoftBank- ja GungHo -yritysten leipiin ja kolme vuotta myöhemmin yhtiössä päästiin juhlimaan 100 miljoonan päivittäisen pelaajan rajan rikkoutumista.

Suomalaiset startup-yritykset pelialalla

Edellä mainittujen suomalaisten suurnimien menestystarinat ovat istuttaneet monien pienempien tekijöiden mieleen odotuksia siitä, että myös omalla yrityksellä tai liikeidealla voi olla tulevaisuuden pelimarkkinoilla mahdollisuuksia. Kyseessä on erittäin nopeasti kasvava ja valtavaa liikevaihtoa tekevä ala, ja monet uudet pelifirmat jäävätkin lyhytikäisiksi, sillä kilpailu on äärimmäisen kovaa.

Alalla kilpaillaan miljardien eurojen liikevaihtoja tekevien jättiyritysten kanssa, mutta samalla monet pelialan asiantuntijat tietävät, että Suomesta löytyy sekä osaamista että kokemusta. Pääomasijoittajien aktiivinen mukaan lähteminen pelialan markkinoille on avannut ovia myös pienemmille startup-yrityksille ja tämän rahoituksen ansiosta myös suurten kuvien maalaaminen on näissä yrityksissä viimein mahdollista. Esimerkiksi reilun 20 työntekijän kotimainen pelistartup Redhill Games onnistui muutama vuosi takaperin keräämään yli 8 miljoonan euron arvoisen pääomasijoituksen, jonka avulla sen on mahdollista tuottaa ensimmäinen pelinsä markkinoille.

Usein kohtalona ja mikseipä tavoitteenakin on päätyä lopulta jonkun suuremman yhtiön huomaan. Esimerkiksi vuonna 2002 perustettu Universomo myytiin vuonna 2007 yhdysvaltalaiselle THQ:lle. Universomo-brändi pelifirman nimenä tuli tiensä päähän 2010.

Vaikka kotimaisissa pelifirmoissa työskentelee tällä hetkellä vain muutama tuhat ihmistä, kyseessä on ala, jossa uusia työpaikkoja avautuu vuosi vuodelta enemmän. Pelialalle onkin syntynyt tämän mallin pohjalta kymmeniä uusia startup-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet luomaan innostusta ja toivoa pk-yrityksille. Monien asiantuntijoiden mielestä juuri nämä startup-yritykset ovat niitä pieniä työpajoja, joilla muovataan uusia osaavia ammattilaisia, jotka tulevat nostamaan seuraavien vuosien aikana suomalaisia pelifirmoja yhä vahvemmin maailmankartalle.

Finnish Game Awards

Suomen pelialan palkinnoista vastaa tällä hetkellä Finnish Game Awards. Kyseessä on suomalaisen pelialan vuosittain järjestämä gaalatapahtuma, jossa edellisen vuoden parhaimmille toimijoille ja peleille jaetaan erilaisia palkintoja ja tunnustuksia. Tapahtuman juuret yltävät aina vuoteen 1998 asti, jolloin Fokus Media Finland Oy:n julkaisema tietokone- ja konsolipeleihin erikoistunut Pelit-lehti alkoi vetämään Kyöpelit-nimistä peligaalaa. Peligaala järjestettiin lehden toimesta aina vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen ohjakset otti käsiinsä Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figma ry.

Vuodesta 2010 lähtien tapahtuman nimeksi otettiin Finnish Game Awards, jona se myös tänä päivänä tunnetaan. Yle aloitti tapahtuman kansallisen televisioinnin, jonka jälkeen tapahtumaa on lähetetty muun muassa Subilla ja MoonTV:lla. Vuonna 2014 tapahtuman järjestäminen siirrettiin Suomen Pelinkehittäjät ry:lle, joka on toiminut sen vetäjänä aina tähän päivään saakka.

Tuoreimmassa, vuoden 2019 gaalassa jaettiin yhteensä kahdeksan eri tunnustusta, joista merkittävimmät palkinnot eli Vuoden 2018 kotimainen peli sekä Vuoden 2018 mobiilipeli menivät odotetusti pelialan jättinimen Supercellin kehittämälle Brawl Stars -mobiilipelille. Vuoden 2018 vaikuttajan palkinnon taas pokkasi Rovion Petri Hyökyranta ja Vuoden 2018 tietokone- ja konsolipelin palkinto meni tällä kertaa 10tonsin Tesla v. Lovecraft -pelille. Yleisön suosikin roolia edustava Kyöpeli-palkinto puolestaan jaettiin Bugbearin tuottamalle Wreckfest-pelille, joka voitti myös Vuoden 2018 paluu -tittelin.fmo